Yksityiskohdat
Numeroitu ja signeerattu postikorttikirja. Numero 487/750.
Riitta Uusitalon kortit eli sarjat ovat hauskoja, filosofisen humoristisia, rennosti, mutta samalla taidokkaasti sommiteltuja. Yhden tai useamman ruudun kuvan alle on naivistisen horjuen tekstattu riimittelyjä tai aforismeja, joista osa on aivan napakymppejä törmäyttäessään syvällistä ja onnahtavaa:
”Mihin ovat kadonneet vanhat kunnon lastentaudit.”; ”Paras puoleni? No, sanotaan, että olen erittäin fleksiibeli ja kotioloissa sensitiivinen mutta suora.”; ”Minun lapsuudenkodissani taide ikään kuin vaiettiin kuoliaaksi. Mutta ehkä se oli trendi siihen aikaan suurissa navetoissa.”
Riitta Uusitalon kortit eli sarjat ovat hauskoja, filosofisen humoristisia, rennosti, mutta samalla taidokkaasti sommiteltuja. Yhden tai useamman ruudun kuvan alle on naivistisen horjuen tekstattu riimittelyjä tai aforismeja, joista osa on aivan napakymppejä törmäyttäessään syvällistä ja onnahtavaa:
”Mihin ovat kadonneet vanhat kunnon lastentaudit.”; ”Paras puoleni? No, sanotaan, että olen erittäin fleksiibeli ja kotioloissa sensitiivinen mutta suora.”; ”Minun lapsuudenkodissani taide ikään kuin vaiettiin kuoliaaksi. Mutta ehkä se oli trendi siihen aikaan suurissa navetoissa.”
Lisätiedot
| Tekijä | Uusitalo, Riitta |
|---|---|
| Kustantaja | Hard & Pet |
| Sivuja | 62 |
| Koko | 297 x 103 mm |
| Sidosasu | Pehmeäkantinen |
| Väritys | Mv. |
| Kieli | Suomi |
| Julkaisuvuosi | 1993 |
| ISBN | 978-951-96889-0-9 |


